Uusimmat uutiset

23.08.2018

Wärtsilä Smart Technology Hub

Wärtsilä -konsernin uusi innovaatio- ja tuotantokeskus rakennetaan Vaasan...

Lue lisää

29.03.2018

Seinäjoen Toriparkki on otettu käyttöön

Seinäjoen Keskustorin pysäköintilaitos on valmistunut ja avajaisia juhlittiin...

Lue lisää

21.12.2017

Bergbomin makasiinin siirto aloittaa Oulun kauppatorin uudistamisen

Oululaisen tervaporvarikauden mahtirakennus Bergbomin makasiini siirrettiin...

Lue lisää

12.10.2017

Syntymäpäivähaastattelu - Jukka Laaksonen 60 vuotta

Toimistomme osakas ja pitkäaikainen työntekijä arkkitehti SAFA, Tkl Jukka...

Lue lisää

12.10.2017

Syntymäpäivähaastattelu - Jukka Laaksonen 60 vuotta

Toimistomme osakas ja pitkäaikainen työntekijä arkkitehti SAFA, Tkl Jukka Laaksonen vietti 60 -vuotispäiväänsä 1.10. Juhlapäivän siivittämänä Jukka vastaili esittämiimme kysymyksiin syntymäpäivähaastattelun muodossa.

Miksi valitsit arkkitehdin uran?
Kouluaikana kiinnostuksen kohteita oli monia, mutta kun lapsuudenkaverini isoveli tuli Oulun ylipistoon opiskelemaan arkkitehtuuria, tajusin itsekin voivani pyrkiä samaan paikkaa. Hämmästyksekseni pääsin sisään ensi yrittämällä. Voi sanoa, että en valinnut arkkitehtuuria, mutta arkkitehtuuri valitsi minut.


Millainen on ollut työurasi?
Työurani koostuu oikeastaan kolmesta eri linjasta. Ensimmäiseen toimistopaikkaani menin jo toisen vuoden opiskelijana v. 1979. Silloin elettiin ns. Oulun koulun aikaa, jolloin aatetta ja intoa täynnä olevat nuoret suunnittelijat perustivat tänne uusia toimistoja. Kiersin niistä melkein kaikki. Toimistotyöskentely opiskelun ohella oli valtavan hyvää oppia: Yliopiston teoreettisten ja idealististen opinnäytteiden rinnalla käytännön työ opetti soveltamaan arkkitehtoniset tavoitteet rakentamiskelpoisiksi.
Valmistuttuani tulin ensimmäisen kerran Arkkitehtitoimisto Laation palvelukseen 1989. Tämä tarkoitti siirtymistä suurten rakennushankkeiden pariin. Tätä sitten on jatkunut 90-luvun laman katkosta lukuunottamatta tähän päivään saakka.
Opetustehtävät Oulun arkkitehtuurin osastolla nykyaikaisen arkkitehtuurin sivutoimisena opettajana aloitin 1988 jo ennen valmistumista. Opetukseen menneet tunnit korvattiin sitten toimistolla iltaisin ja viikonloppuisin. Opetustyö jatkui erilaisissa tehtävissä 23 vuotta. Toimiston osakkaaksi siirtyessäni päätin sitten keskittyä suunnittelutyöhön täysipainoisesti.


Miten mielikuvasi arkkitehdin työstä on muuttunut? Mikä inspiroi nyt?
1980-luvulla piirrettiin käsin ja väriteltiin värikynillä. Aikaa oli piirtää detaljeja, pohtia ja punnita sekä kokeilla erilaisia lähestymisiä. Tässä suhteessa kehitys on muuttanut työn kuvaa dramaattisesti. Valtavasti tiukentuneet aikataulut ja taloudelliset raamit ohjaavat suunnitteluprosessia. Mekaaninen piirtäminen on ajallisesti vähentynyt tietokoneen myötä, mutta on tuonut tarpeen hallita eri ohjelmistoja. Tämän muutoksen mukana on ollut pakko myös itse muuttua.
Oulun koulun postmoderneina aikoina oltiin kiinnostuneita arkkitehtonisen muodon kehittämisestä. Tänä päivänä katsottuna näitä erilaisia kansainvälisiä muoti-ilmiöitä on tullut ja mennyt useita. Arkkitehtuurin perusasiat ovat jääneet: tila, valo, materiaali ja idea.
Käytännön suunnittelutehtävissä näen kaupunkirakentamisen, kaupunkisuunnittelun ja sen rakennusten suunnittelun olevan yhteiskunnallisen merkityksensä takia koko ajan kiinnostavampaa ja samalla tietysti myös vastuullisempaa. Se synnyttää kaupunkikulttuuria ja ohjaa ihmisten toimintaa pitkälle tulevaisuuteen.


Miten kuvailisit itseäsi arkkitehtina? Mikä on suunnitteluideologiasi ja mitkä näkökulmat tai arvot koet läheisiksi?
Arkkitehtina olen pragmaatikko siinä mielessä, että arvostan enemmän toteutettuja rakennuksia kuin visuaalisia utopioita. Arkkitehtuurin pitää vastata yhteisönsä tilaukseen ja vain rakennettu arkkitehtuuri tekee sen. Suunnittelijan tulee olla herkkä itse tehtävän suhteen, tutkia "mitä rakennus haluaa olla". Tämä Luis Kahnin toteamus vain pätee edelleen. Oppeja ja ideologioita vierastan. Näen arkkitehtuurin keskeisesti taiteena, enkä filosofian tai politiikan ym. alalajina.


Mitkä projektisi ovat olleet mieluisimpia ja mitkä haastavimpia suunnittelukohteita?
Projekti on aina kiinnostavimmillaan heti alussa. Pitää selvittää sen tehtävänasettelun takaa oikeasti keskeiset suunnitteluongelmat ja vastata niihin. Mieluiset tehtävät ovat usein juuri haastavimpia silloin kun haasteet tulevat tehtävän sisällöstä, eikä hankeeseen kasautuneista muista vaikeuksista. Odotan kovasti Heinäpään tornirakennuksen (As Oy:t Puistovahti ja Puistolinna) valmistumista sekä Oulun torihotellihankkeen etenemistä.


Mitkä ovat työn parhaita hetkiä?
Työn parhaita hetkiä kokee silloin kun uppoutuu täydellisesti johonkin kiinnostavaan tehtävään. Saattaa käydä niin että ajantaju katoaa kokonaan ja tästä flow-tilasta herää vasta tehtävän ratkettua. Toisaalta sitten kun rakennus on lopulta valmis, ja näkee sen vaatiman vuosikausien prosessin kokonaisuutena, on se samanlainen haikean helpotuksen hetki, kuin oma lapsi lähtisi pois kotoa.


Vieläkö löydät työstä haasteita?
Vuosien kokemus on tuonut ammatillista varmuutta. Tämä taas antaa rohkeutta tartua vaativimpiin tehtäviin. Kiinnostukseni arkkitehtuuriin ei myöskään ole kadonnut minnekään ja tunnen että välineet sen toteuttamiseen ovat olemassa.


Onko jokin suunnittelukohde ollut erityinen?
Sekä hienoja että outoja tehtäviä on tullut vastaan. Ainutlaatuisena voisi mainita sen, kun kolmannen vuosikurssin opiskelijana sain kesätyöpaikassa osallistua Oulun tuomiokirkon kuoriurkujen ulkoasun suunnitteluun.


Kerro vielä jotain itsestäsi? Mitä teet vapaa-ajalla?
Puolen vuoden vapaa-ajat kuluvat veneilyharrastuksen kanssa. Talvi-illat taas musiikin ja kirjallisuuden parissa. Koulujen loma-aikoina velvollisuudet vaarina pitävät yllä vauhtia.