Onko Oulusta Metropoliksi? Arkkitehti Pekka Laatio 70 vuotta.

Viime aikoina olemme tulleet tietoisiksi siitä, että tulevaisuus on metropolien. Tiivistäminen ja keskittäminen parantavat tehokkuutta, joka on resurssiemme riittävyyden edellytys. Metropolit luovat alueellista kasvua, työllisyyttä sekä monipuolistavat elinkeinorakennetta.

Pekalla on vuorenvarma näkemys siitä, että Oulusta voisi tulla maamme kaupunkikulttuurin edelläkävijä ja laajan vaikutusalueensa kehityksen veturi. Kaupunkimme on nykyisin Suomen kolmanneksi suurin kasvukeskus sekä merkittävä teknologia-, koulu- ja kauppakaupunki. Lisäksi meillä on tiedeyliopisto, kansainvälinen lentokenttä, korkeatasoiset kulttuurilaitokset jne. Oulussa, jos missä on osaamista yhdyskuntatekniikan, mm. kaukolämmön ja kaukokylmän, uusien energiamuotojen sekä nopeiden laajakaistayhteyksien kehittämiseen.

Kaupungin kehittämisessä on tärkeää ymmärtää, että kaupungit kasvavat aina keskustasta lähtien. Jotta keskittämisestä aiheutuvia hyötyjä voitaisiin saavuttaa, on kaupungin keskustan ja sen aluekeskusten oltava houkuttelevia, rakentamisen tiivistä ja joukkoliikenteen tehokasta. Kaikkein tärkeintä vetovoimaisuuden kannalta kuitenkin on, että asuminen pysyy keskustoissa ja lomittuu monipuolisiin toimintoihin, esim. palveluihin ja työpaikkoihin. Oulun keskustaan tarvitaan lisää asukkaita, palveluita ja kaupallisia tiloja. Esim. harvaan rakennettuun Heinäpäähän mahtuisi kaksinkertainen määrä asukkaita.

Oulun ydinkeskustassa korttelit ovat kooltaan pieniä, kadut kapeita ja siellä on vilkkaita jalankulkualueita. Keskustan vetovoimaisuutta olisi helppoa lisätä kattamalla katuja, lisäämällä kävelykatuja, rakentamalla viherkattoja ja -seiniä sekä lisäämällä lumensulatusta. Toimenpiteillä ei vain lisättäisi viihtyisää kaupunkiympäristöä vaan varauduttaisiin myös ilmastonmuutoksen ääri-ilmiöihin. Huoltoa ja pysäköintiä meillä on jo keskitetty maan alle.

Oulun ennestään nauhakaupunkimainen rakenne suosii metropoliajatusta. Asumisen, aluekeskusten, ja työpaikkojen osoittaminen tämän pääväylän varrelle sekä raideliikenteen edistäminen lisäisi tehokkuutta. Nykyisiä väljästi rakennettuja lähiöitä tulisi tiivistää. Vastaavasti yksipuolisista työpaikka- ja asuinalueista tulisi jalostaa monipuolisia kaupunginosia. Esimerkkinä tästä on Oulun Yliopiston perustama Smart Campus-hanke, jossa pohditaan yliopiston, yritystilojen sekä asuntojen yhdistämistä dynaamiseksi kokonaisuudeksi.

Tiiviin keskustan vastapainona meillä on potentiaalina väljät virkistysalueet, vihreät puistot sekä rannat. Korkea rakentaminen strategisesti oikeissa paikoissa synnyttää kuvan metropolista. Yhdyskuntasuunnittelun, kaupunkimiljöön ja rakennusten korkea laatu sekä taiteen ottaminen mukaan suunnitteluun luovat edellytykset onnistumiselle.

Mutta mikä on arkkitehdin kaikkein keskeisin tehtävä kaikessa tässä kehitystyössä? - Arkkitehdin tulee esittää visioita. Visioille kun on ominaista, että ne alkavat toteuttamaan itseään.

Kaupunkisuunnittelu ei ole kuitenkaan koskaan yhden miehen show vaan tiivistä ja pitkäjänteistä ryhmätyötä. Toimistomme on saanut keskittyä viime vuosina monenlaisiin kaupunkikeskustojen kehittämishankkeisiin eri tahojen kanssa mm. pääkaupunkiseudulla, Oulussa ja Vaasassa.

Helsingin keskustaan olemme olleet laatimassa kolmea asemakaavaa, joista yksi oli maamme 1. maanalainen asemakaava. Työ keskustakorttelien parissa jatkuu edelleen Pisararadan Helsingin keskustan aseman liittämisessä Stockmannin tavarataloon. Osuutemme Keskuskadun kehittämishankkeessa, joka käsitti mm. Stockmannin Herkku-myymälän rakentamisen kadun alle, jatkuu nyt Akateemisen Kirjakaupan korjaustöinä. Vantaan Kaivokselassa on käynnissä suuren teollisuuskorttelin kaavoitus asuntoalueeksi ja Vaasassa kaavahankkeesta alkanut Teatterikortteli on rakenteilla. Oulussa työtä on tehty mm. Hammar-, Pallas- ja Kulmaleverin korttelien sekä Vaaran kortteli 5:n kaavoitushankkeiden parissa.

Seuraavana tärkeänä kehityskohteena Pekka näkee Oulun torin. Sinne on suunnitteilla mm. Torihotelli, johon on tulossa mm. noin 130 hotellihuonetta, ravintola, liiketiloja sekä ns. Talvitori.